"Sä näytät Jone Nikulalta."
Huhusivat siitä sitten vuosikausia. Paha sanoa, ottiko kukaan niitä huhuja vakavasti - yhtä paha sanoa epäilikö kukaan, että ne muka eivät olisi totta. Nyt se joka tapauksessa on tulossa ja minä tiedän mitä haluan lahjaksi ensi jouluna. Arvoisat stalkkerit, iPhone.
Itsehän olen kylläkin aina ollut sillä kannalla, että puhelin on tarkoitettu lähinnä soittamiseen (tekstiviestien näppäilykin on rasittavaa puuhaa) ja ihan korkean hinnankin vuoksi missannut tämän ns. "älypuhelinsukupolven" vielä toistaiseksi melko täydellisesti, mutta kieltämättä iPhone on omalla tavallaan ainakin tyylikkäin luuri, jota olen nähnyt, ja muutenkin iPod yhdistettynä puhelimeen jonka käyttöjärjestelmänä on OS X saa väkiselläkin sisäisen härvelinörtin taas kuolaamaan vesikauhuisen piskin lailla.
"Mutta entäs 3G?" näpäytti Nokia äkkiä; itseäni ei kyllä kiinnostakaan. Raapiutuvista näytöistäkin kuullaan vielä, ja Applen tuntien hintakin lienee taas melko porvarillisissa sfääreissä. Toivottavasti kännykkäbisneksen rankanpuoleinen kilpailu pakottaa omenakorporaationkin painamaan hintojaan alas. Joka tapauksessa ensimmäistä kertaa ikinä kännykkäkin ihan oikeasti vähän kiinnostaa, eikä uusista jutuista koskaan ole haittaa.
Asiasta ilmavaivaan: minua meinattiin vinkua osoittamaan olevani 18-vuotias kun ostin energiajuomaa. Mad Crocia (itsessään melko keskivertoa litkua - hyvää, muttei erinomaista) nimittäin myydään nykyään hillittömissä puolen litran kanistereissa, ja myyjänaikkosiltahan tämä homma meinaa mennä hiukka yli hilseen, varsinkin kun kaupoista vielä ihan oikeasti saa sitä alkoholipitoistakin Mad Crocia. Noh, asiaanhan vaadittiin tarkistusta, ja pian marssimme kaupasta Matiaksen kanssa krokotiilitölkkien kera hyvillä mielin ulos. Retkestä Korsoonkin selvisin ehin nahoin.
Niin, ja nyt on vissiin liitytty siihen blogosfääriin ihan toden teolla - eräs kotimainen valtamedia kun käsitteli edellistä blogaustani oikein kriittisin sanankääntein. Suunnatkaahan, arvon stalkkerit, herra Iltsun /quit-blogiin. Ei mitenkään kovin nokkelaa provosointia, mutta ehkä poju siitä oppii, kun vielä tajuaa että blogia kannattaa lähinnä pitää siksi, että kirjoittaminen on kivaa, eikä niinkään siksi, että toivoo ihmisten lukevan ja kommentoivan.
Debytoin muuten tässä kyseisessä blogauksessa myös korvikkeeni galtsublogista tutuille randomeille tölväsyille; ajattelin struutata sellaisia tuollaiseen boksiin blogauksen alkuun, tai mahdollisesti ehkä tänne välillekin. Nerokkaita vain ei kerry ihan hirmuista tahtia, joten ehkä tyydyn yhteen per kerta. Tämä nykyinenkin on varsin heikko, mutta ihan näin demoamismielessä oli keksittävä jotain.
