maanantai 9. heinäkuuta 2007

Think of the children!

mä olin oulussa keikalla ja siellä oli tällainen koskenkorva-niminen kaveri joka varasti kaikki tavarat

Suomessakin säädettiin noin puolisentoista vuotta sitten laki, jonka mukaan Internet-palveluntarjoajille tyrkytetään poliisin toimesta lista "lapsipornosivustoista", jotka nämä voivat sitten blokata ja estää päätymästä käyttäjiensä viattomille silmille. Tuolloin lain hieman kyseenalaisemmista käyttötavoista kirjoiteltiin blogosfäärissä ja uutissivustoilla paljonkin, ja näemmä käsittelin hyvin pikaisesti sitä itsekin tuolloisessa hajatelmapäiväkirjassani. Jokainen vähänkään aivotoimintaa omannut tajusi tietysti jo silloin, mitä jutusta seuraa. Viimeistään nyt sen pitäisi olla selviämässä hitaammillekin.

Ensimmäisen askeleen paremman Internetin rakentamisessa sekä nettikansan pelkojen toteuttamisessa tosin ehti nenämme edestä ottaa armas isoveljemme Ruotsi. Todettuaan, ettei torrent-sivusto Pirate Bayta saada kunniallisin keinoin alas - johtuen pääasiassa siitä, että sivuston kutale toimii täysin laillisesti - paikallinen miliisi vetäisi koppalakistaan lapsipornokortin. Varsin ymmärrettävistä syistä tapaus on herättänyt huomiota, varsinkin kun tapauksen taustoilta on alkanut paljastua kyseenalaisempiakin detaljeja.

Uusi uljas mahdollisuus Internetin sensurointiin (Ruotsissa lapsipornolistat tulivat käyttöön vasta pari kuukautta sitten) löysi siis saman tien väärinkäyttäjänsä. Kun maailman suurin piraattisivusto päätetään yht'äkkiä yllättäen julistaa lapsipornon levityskanavaksi ja sinne pääsy sen myötä estää, todellisia motiiveja voi kukin arvailla itsekseen.

Itse en rehellisesti sanottuna pysty käsittämään, miten nettisensuurin mahdollistava laki on kummassakaan mainituista Pohjoismaista edes voinut mennä läpi. Täydellisesti yli hilseen minulta menee itse asiassa yleensäkin se, että kukaan vähänkään järjissään oleva edes kannattaa sensuuria. Pirate Bayn ounasteltu blokkaaminen on päivänselvästi musiikki- ja leffateollisuuden sponsoroima veto, jopa poliittinen. Filtteröinnin käyttämistä poliittisiin ja henkilökohtaisiin tarkoituksiin väitetään tapahtuneen jo aikaisemminkin. Sananvapauden rajoittamisen ja sensuurin tielle lähteminen vie aina kaltevalle pinnalle, jolta on mahdoton päästä pois, jos heti alkuun ei ponnistella tarpeeksi. Harppaus piraattisaitin estämisestä oppositiopuolueen pyyhkimiseen ruuduilta on tietysti pitkä, mutta lopulta vain rajallinen määrä hiirenaskelia.

Minä en ole erityisen vankka rajoittamattoman tiedostojen kopioinnin kannattaja. Hyvin kriittinen ylhäältä tulleiden rajoitusten suhteen kylläkin. Tämä on taas yksi niistä vaiheista, joissa kansan sankempienkin massojen pitäisi ymmärtää tosiseikat, vaikka Internet, jota liki jokainen tällä maailmansuunnalla kutakuinkin päivittäin nykyään käyttää, niin jotenkin kovin etäinen ihmisille tuntuu olevankin.

Valitettavasti pyhää oikeuttaan ladata uusimmat leffat ilmaiseksi puolustavat kersat tekevät jälleen itsestään pellejä ja siinä sivussa kaikkensa kääntääkseen kansan mielipiteen itseään vastaan. Sehän heillä on tapana.