maanantai 23. huhtikuuta 2007

Saattaa olla, että Dynamoidin pojat riipaisee kovan kännin tänään.

Heippa vaan taas. Nyt tuntuu näemmä olevan taas tällainen pieni blogausputki käynnissä. Se ei sinäänsä varmaankaan haittaa mitään, ottaen huomioon, että tulin Hälyn (Tikkurilan lukion lehden) toimitukseenkin menneeksi mukaan. Mitään järkevää en varsinaisesti siellä ole vielä saanut aikaan, mutta muutama juttuidea nousi kokouksessa jo esiin, joista ehkä voisi alkaa jotain vääntää. Katsotaan, mutta verrytellään nyt sitä odotellessa tässä kirjoitustaitoja sitten.

Pari isoa uutista tänään. Ensinnäkin, pläjäyksenä joka tuli taasen ihan puskista, Hotelli Kultakalalla (nostalgiasyistä en koskaan ala kutsua sitä "Habbo Hotelliksi") aloitellut Sulake otti ja osti IRC-Gallerian. Huvittavaa, että tämä uutinen tulee vain muutaman viikon galtsun loistokkaan aprillipilan jälkeen, jonka mukaan galleria olisi myyty Ruotsiin. Itse en Sulaketta juuri parempana ostajana kuitenkaan pidä - Kultakala ei itseäni suuresti innostanut edes pikkukersana. Galleria taas, vaikka nykyään onkin mellastusmesta irkkaamattomille ali-ihmisille, on palveluna erittäin hyvin toteutettu ja toimiva, kuten on huomattavissa siitäkin, että se loppujen lopuksi kuitenkin pyyhki pöytää sellaisilla surkeilla plagiaateilla kuten ii2 ja Kuvake. Ainakin itseni kaltainen käyttäjä saa sieltä ilmaiseksi käyttöönsä ihan hyvät toiminnot, eikä maksamalla juuri mitään olennaista tulisi - ja kaikenmaailman virtuaaliset viinapullot sun muut ihkusäläkilkkeet joita dollareilla saa hamstrattua ovat kätevästi eliminoitavissa pois näkyvistä.

Näinkin hyvää palvelua saa siis olennaisesti kehitettyä oikeastaan vain huonompaan suuntaan - mihin voisin kuvitella Kuvakkeen olevan hyvinkin kykenevä. Vaikka nyt sanotaankin, että kauppa ei tule galtsun toimintaan vaikuttamaan, niin heitänpä veikkauksena, että puolen vuoden sisällä pukumiehet saavat rasvatukkanörteistä tarpeekseen ja päättävät ottaa ohjat omiin, osaaviin käsiinsä. Sittenpä alkaakin tunkea maksullista scheissea joka rööristä ja rahaa aletaan kinuta kaikenlaisista toiminnoista, jotka nyt ovat ilmaisia. Ja siinä vaiheessa minä rupean taas ihan puhtaaksi irkkinörtiksi.

Historianostalgointina on oikeastaan hauska ajatella, miten galtsu aika pitkälti muutti nettikansan kommunikointitavat. Itse kai vuodesta 1999 netzgua enemmän tai vähemmän aktiivisesti käyttäneenä vielä muistan hitusen sellaistakin aikaa, kun koko galleriaa ei ollut edes olemassa. Siihen aikaan oli tapana jokaisella pulliaisella olla oma nettisivu, ja galtsuirkkaamisen sijaan vaihdeltiin viestejä saittien vieraskirjoissa. Vieraskirjat muuten olivat tuohon aikaan ihan ehdoton must-have jokaisella hypersiistillä webbiportaalilla. Muutaman vuoden ajan minäkin niitä vielä väsäilin - pari päivää sitten historiaa kaivellessani muuten huomasin, että aikoinani ylläpidin nettisivua nimeltä "Vihreä mandariini"; älkää kysykö, en älyä itsekään - ja rukkasin ne uusiksi uuteen paikkaan aina parin kuukauden välein. Oli GeoCities, oli Homestead, oli Tripod; yhdestäkään noistakaan en ole kuullut aikoihin, vaikka GeoCities ainakin huhujen mukaan elää yhä.

Sitten tuli Galtsu. Minulle se tuli vuonna 2002. Silloin se oli kaksivuotias. Itse olin kaiketikin käyttäjänumero jostain 16 000:n tai 36 000:n kieppeiltä, muistaakseni ensimmäistä. Silloin siellä oli jokaisella yksi kuva ja ihmiset väänsivät kollaaseja saadakseen mahdollisimman monta kuvaa kerralla näytille. Ei ollut mitään yhteisöjä eikä feikkikanaviakaan, koska kaikki irkkasivat, ihan oikeastikin. Galtsu oli pelkästään naaman näyttämistä varten. Sitten iski invaasio galleriairkkaajia, palvelu lähti paisumaan kuin pullataikina, kuvien määrä nousi kymmenkertaiseksi ja kommentointi muutenkin helpottui (mutta mahdollisuus katsoa ihmisten edelliset kommentit yhtenä siistinä listana katosi, ja siitä olen teille galleriateineille yhä katkera) ja nyt ihmisillä olikin oman nettisivun ja vieraskirjan sijaan galtsusivu, jolla sai kätsysti herutettua kommentteja ihkuilta tsikuilta ympäri maan. Siihen rinnalle kehittyi sitten tämä blogauskulttuurikin, tai tässä tapauksessa tarkemmin sanottuna Livejournal, joka täyttää sen ennen kotisivuille kuuluneen toisen aspektin, eli omasta elämästä kertomisen, runoilun sun muun taidehomoilun. Koska muuten olette viimeksi edes kuulleet sanan "kotisivu"? Niinpä niin. Kaupalliset "yhteisöt" ovat oikeastaan ihan huomaamatta syrjäyttäneet vanhan kotisivunpitoperinteen. Sinäänsä sääli, mutta niin se maailmanmeno kehittyy.

Mihinkähän kaikkiin netzgukommuuneihin sitä muuten onkaan tullut vuosien mittaan kuuluttua.. BPC:hen yli puolen vuosikymmenen ajan, kunnes se lopultakin jokin aika sitten kuoli; Barrow-Downsiin hajanaisesti joskus vuosina 2001-2003; Kontuun vuosi tai pari sen jälkeen, kunnes se jotenkin jäi enkä koskaan saanut tehtyä comebackia kunnolla; NationStatesissa ropetin joskus vuoden 2004 kieppeillä; Deviantartissa ja Harhakuvassa en ole koskaan niin kovin aktiivinen jaksanut olla, ja ne ovatkin massiivisia. Niin ja tietysti 4chan. Mutta kuten tästä on havaittavissa, niin useampi vuosi tässä on jo ollut hiljaiseloa tästäkin touhusta. Aww.

Niin, ja se toinen uutinen vielä. Yksi ajanjakso ihmiskunnan historiassa päättyi jälleen, kun idän karhun sisältäpäin kaatanut Boris Jeltsin kuoli. Muistellaksemme tätä loisteliasta poliitikkoa, jolla meininki taisi sittemmin ainakin omien kansalaistensa silmissä mennä päin honkia, voisimme pitää hiljaisen hetken ja katsoa erään videon: