sä oot lihonnut
Englantilainen muusikkolegenda ja homo, brittiläisen imperiumin komentaja sir Elton John julisti tässä päivänä eräänä, että hän ei tykkää internetistä. Sir Eltonin mielestä koko roska pitäisi sulkea, se kun kuulemma tappaa musiikin, vähän samaan tapaan kuin videokin tappoi sen surullisenkuuluisan radiotähden.
Sir Elton tietysti sinäänsä puhuu täyttä bullshittiä; jos ns. "hyvä musiikki" todella on henkitoreissaan, sen takana on taatusti ennemmin rahanahnet levyhtiöt kuin yhteenliitettyjen laskukoneiden muodostama verkko. Ajatus "internetin sulkemisesta viideksi vuodeksi" taas on tietysti täysin naurettava jo itsessään.
Sangen teknologisesti valveutuneena ja bittejä pyöritteleviin vempeleisiin aavistuksen verran keskimääräistä kaduntallaajaa enemmän perehtyneenä onkin ehkä vähän omituista, että tavallaan kuitenkin jaan Eltonin teknologiainhon. Yksi aihe, josta joidenkin pidempiaikaisten tuttujen kanssa tulee satunnaisesti puheltua, on esimerkiksi tietokonepelit, joihin eksponentiaalisesti kasvanut laskentakapasiteetti tai pullistuneet putket eivät ole tuoneet yhtään lisää hupia - kasvottomien jossain maailman toisella laidalla istuvien heppujen turpaan mättäminen ei yksinkertaisesti ole yhtä hauskaa kuin samalla tuolilla tungeksivan kanssa splitscreenillä räiskiminen. Ulko-oven kynnyskin tuntuu monilla olevan usean tuuman verran korkeampi. Vaikka on tietysti vähän vaikea sanoa, kuinka monta senttiä siitä on vain vuosien mukanaan tuomaa ihraa ja laiskuutta.
Itselleni tarkinkaan webbikamerakuva tai mikrofonirupattelu ei vain kuuna päivänä korvaa leppoisaa keskustelua teekupposen ääressä. Välillä tulee huvittuneina lueskeltua teknologiavelhojen kuolaisia kolumneja jostain uudesta hienosta härvelistä, joka mullistaa tiedonvälityksen, kolmedeegrafiikan ja varmaan parantaa siinä sivussa syövänkin - kaikenlaiset härvelit on toki hetken aikaa kivoa leluja, mutta tekevätkö ne kenenkään elelystä yhtään sen mukavampaa? Tuskin. Loppujen lopuksi moni väkkyrä hankitaan tarkoituksena pröystäillä tutuille, tai sillä pidetään yhteyttä ihmisiin. Ja siinä missä moni kehuu matkapuhelimen ja internetin lyhentäneen välimatkoja, minusta tuntuu joskus, että välimatkat voivat ehkä olla ihan hyvästä.
Mä varmaan synnyin vähän väärälle vuosikymmenelle, ehkä vuosisadallekin. 2000-luvun maailmassa tuntuu vain yksinkertaisesti olevan kaikki liian helppoa, ja silti kaikkia masentaa, kaikki stressaavat, vaikka kaikki sujuu nopeammin niin kenelläkään ei ole koskaan ollut niin hitonmoinen kiire kuin nykyään. Hehkutetaan pidentyneitä eliniänodotuksia sun muita, minä toisaalta en ikinä ole pitänyt pitkällistä hengissä pysymistä niin olennaisena kuin senkin ajan käyttämistä mielekkäästi.
Maailma alkaa niin sanotusti olla valmis, ja tuntuu välillä, että kaikki siisti on täällä oikeastaan jo tehty. Enää ei ole mantereita löydettävänä, tutkimattomia viidakoita samottavana, ja jos vuorelle kiipeämisestä haluaa oikeasti tehdä jotenkin kummallista, niin sinne pitää vääntää ilman villasukkia ja happinaamaria, muuten kun sinne on jo käpistellyt lukematon määrä läskimahaisia länsimaisia turisteja leppoisasti aamutohveleissaan, kun mukavat sherpat on kantaneet tavarat. On todella vaikeaa oikeasti tehdä jotain mainittavaa, mihin kukaan muu ei ole pystynyt tai tehdä jotain omaa juttuaan.
Ja vaikka tulevaisuus tuonee tullessaan vielä kaikenlaisia hienoja vimpaimia niin että minäkin jossain vaiheessa putoan kärryiltä, jokainen vähänkin välkympi tietää silti, että me ei ikinä lennellä avaruudessa valoa nopeammin niin kuin ne teki Star Warsissa, korkeintaan päästään asuttamaan jotain säälittävää jäistä kivimöykkyä johonkin Jupiterin kiertoradalle. Eikä silläkään ole niin kauheasti väliä kun tuo iso keltainen möllykkä tuolla taivaalla poksahtaa joskus, ja jos siitäkin selvitään niin ei se koko universumin kohtalo kauheasti sen lupaavampi ole. Alati kasvavan edistyksen lupauksetkin jäävät lopulta säälittävän rajallisiksi.
Tämä koko ajatusketju lähti käyntiin yhdestä varsin typerästä pikkuseikasta joka tuli vastaan tässä urvottaessa, enkä tarkoita sillä edes alussa mainittua sir Eltonin möläytystä. Mutta ei siitä sen enempää, kiva vain vaihteeksi katsella asiaa tältäkin kantilta - nyt voi taas palata irkkaamaan ja kuolaamaan hilavitkutin.comia.
